Ruokahävikki haittaa! – lue vinkit hävikin pienentämiseen kotona
Ruokahävikki ei ole mikään pikkujuttu. YK:n mukaan kaikki maailman nälkäänäkevät ihmiset saisi ruokittua, jos ruokahävikkiä saataisi vähennettyä edes neljäsosalla.
Juha Ketolan, Katleena Kortesuon ja Mikko Sairasen (2018) kirjoittama Älä syötä ruokahukkaa on uutuuskirja ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Kirjasta löytyy paljon hyviä vinkkejä kotitalouksien ruokahävikin määrän pienentämisen.
Hukkaamamme ruoka on kerätty, kasvatettu tai teurastettu, sitten säilytetty, kuljetettu tehtaalle, käsitelty, pakattu, kuljetettu kauppaan, hyllytetty, ostettu ja lopulta kuljetettu jääkaappiin. Pahimmassa tapauksessa kaiken tämän jälkeen ruoka lentää roskikseen (jospa nyt edes biojätteen keräykseen), ja kaikki tämä valtava työ on tehty täysin turhaan.
Karkeasti jaotellen ruokahävikkiä voi ehkäistä kahdella tavalla: ennaltaehkäisemällä ja pelastamalla. Ennaltaehkäisemällä vähennetään vahinkoja ja pelastamalla yritetään tehdä viime hetken toimenpiteet silloin, kun vahinko on jo tapahtunut tai se on tapahtumassa.
Vanhat neuvot romukoppaan – käy kaupassa vaikka joka päivä
Meille on opetettu, että kaupassa pitää käydä harvoin ja on hyvä suunnitella viikon ruokaostokset etukäteen, jottei tule heräteostoksia. Toisaalta tämä toimintapa aiheuttaa helposti ruokahävikkiä, koska silloin ruoat saattavat maata jääkaapissa 5-7 päivää. Sen jälkeen ei tarvita suurta poikkeusta arkirutiiniin, kun ruokien syömiseen tuleekin viive ja ne menvät pilalle.
Kun kaupassa käy päivittäin tai lähes päivittäin, se helpottaa suunnittelua ja suunnitelmaa voi myös tarkistaa jatkuvasti.
Ostamalla pieniä määriä ja usein, se vähentää omaa hävikkiä ja tekee samalla myös ympäristötekoja kaupassa. Kerran viikossa kaupassa käyvän täytyy tarkistaa päivämäärät ja kaivella tuoreimpia tuotteita perimmäisistä nurkistä. Silloin ne tuotteet, joissa päiväys on lähempänä, jäävät kaupan hyllylle pilaantumaan. Kun ostokset syö heti tai seuraavana päivänä, ei joudu penkomaan paketteja vaan kaikki käy.
Tiheän kaupassakäynnin etuja on myös se, ettei kerralla tule valtavaa määrää ostoksia. Kauppareissuihin ei siis välttämättä tarvitse autoa, vaan sinne voi mennä kävellen tai vaikka pyöräillen. Toki tilanne on erilainen esimerkiksi harvaan asutulla maaseudulla, jossa lähimpään kauppaan voi olla pitkä matka.
Miten toimia kaupassa?
Ruokakaupassa asioidessa pitäisi olla selvillä neljä asiaa: talouden kuluttama ruokamäärä päivässä, ostetut ruoan säilyvyys, yleensä ostettu ruoan määrä ja kotona valmiiksi oleva ruoka.
Perheissä, jossa on teini-ikäisiä lapsia, on joskus hyvinkin vaikea arvioida ruoan menekkiä. Teini ei välttämättä tulekaan kotiin syömään tai hän tulee viiden nälkäisen kaverinsa kanssa.
Jos ruokaa jää syömättä, voi sen syödä seuraavana päivänä. Tällöin etuna on se, ettei olekaan ostanut koko viikon ruokia kerralla, vaan seuraavan päivän kauppareissun voi jättää väliin.
Yllättävän suureen ruokakulutukseen voi taas varautua kohtuullisen kokoisella ruokavarastolla, joka koostuu pitkään säilyvistä kuivatuotteista ja pakasteista. Jos ruokavarasto on suuri, todennäköisyys ruoan vanhenemiseenkin on suuri pitkästä säilyvyydestä huolimatta. Hätävararuokaakin siis voi varata vaikka vain yhteen syöntikertaan, sillä uuden varaston voi ostaa heti seuraavalla kauppareissulla.
Lue lisää vinkkejä Älä syötä ruokahukkaa -kirjasta ja jaa meille parhaat omat vinkkisi!
Lue lisää:
Tee itse kestopussi helpolla ohjeella!
Kestotalouspaperi – Kaunis ja kestävä vaihtoehto talouspaperille!
