Ruokahävikin vähentäminen on helppoa
Ruokahävikin vähentäminen on taas ajankohtainen aihe, sillä tällä viikolla (9.-15.9.2019) vietetään jälleen valtakunnallista hävikkiviikkoa. Tämän vuoden kampanjan erityisenä teemana on ruokahävikin ilmastovaikutukset.
Tutkimusten mukaan ruokahävikkiä syntyy eniten yhden naisen taloudessa sekä lapsiperheissä. Ruokahävikin vähentäminen säästää niin rahaa kuin luontoa, nimittäin Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin jopa 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa eli noin sadan euron arvosta per henkilö. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Ruokahävikin aiheuttama hiilijalanjälki on siis valtava.
Oman ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruoan ympäristövaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Lisäksi turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Päästöjä syntyy myös ruuan kuljettamisesta ja valmistamisesta. Jos ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan.
Miten vähentää ruokahävikkiä kotona?
Omaan biojätteen kertymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruoasta. Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, kiireestä ja tiedon puutteesta. Tähteitä ei osata hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä.
Ruokahävikin vähentämiseen on monia hyviä tapoja. Tärkeintä olisi löytää itselle sopivat keinot, joita tulee myös noudatettua. Muutamia tapoja vähentää ruokahävikkiä ovat esimerkiksi:
• suunnittele valmis ruokalista joka viikolle ja välttää heräteostoksia
• katso jääkaappiin ennen kauppaan lähtöä ja osta vain tarpeellisia tuotteita
• jos valmistat suuria määriä ruokaa kerralla, pakasta ne ja sulata aina tarpeellinen määrä kerralla
• ota ylijäänyt ruoka seuraavana päivänä evääksi töihin tai jatkojalosta siitä uusi ruoka
• valmista viikoittain ”jääkaapinjämäruoka”
• seuraa liha- ja kalatuotteiden parasta ennen-päiväyksiä ja pakasta ne elintarvikkeet, joita et ehdi ajoissa käyttää. Myös kypsentämällä tuotteet, voit pidentää käyttöaikaa muutamalla päivällä.
• sijoita tuotteet jääkaappiin parasta ennen-päiväysten mukaan. Lähimmäs ne tuotteet, jotka tulee käyttää ensin ja taaemmaksi ne tuotteet, joissa säilyvyys on pidempi
• osta ravintoloiden ja kauppojen hävikkiruokaa ResQ-sovelluksen avulla
• osta hävikkivaarassa olevia Fiksu ruoka -verkkokaupasta
• Käytä kauppakassi-palvelua, ja vältät turhat heräteostokset
Entä sitten herkästi pilaantuvat maitotuotteet, leivät ja kasvikset?
Käytä päiväysmaidot iltapalalla smoothieen, riisipuuroon, pannukakkuun tai vaikkapa suklaapuuroon. Hedelmät ja marjat voit myös lisätä smoothien joukkoon tai niistä voi pienellä vaivalla tehdä hedelmäsalaatin tai kiisselin. Leivät voit pakastaa tai kuivata ennen homehtumista. Perinteinen pullavanukas tai köyhät ritarit syntyvät nopeasti kuivuneista leivistä ja pullista.
Kasviksista voit valmistaa esimerkiksi pastan, kasvissosekeiton, munakkaan tai wokin. Sovella rohkeasti reseptejä sen mukaan mitä kaapista löytyy tai keksi aivan omia. Vain mielikuvitus on rajana!
Osallistu sinäkin hävikkiviikkoon ja kerro meille kommenteissa paras reseptisi hävikkiruoan hyödyntämiseen. Somessa voit osallistua hävikkiviikko-kampanjaan hashtagilla #hävikkiviikko
Lue lisää:
Pyykinpesu ei ole enää hengenvaarallista, eikä edes kovaa työtä
Seitsemän syytä käyttää kestovaippoja
Muovipusseja et tarvitse mihinkään!
