Kestovaippojen sanotaan olevan huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin kertakäyttövaipat. Pitääkö väite paikkansa ja millaisista summista puhutaan?
Rahamäärän vertaileminen on vaikeaa, sillä vaipatukseen liittyy niin monta eri muuttujaa. Esimerkiksi lapset oppivat eri tahtiin kuiviksi ja vaippoja joutuu vaihtamaan eri määriä eri ikäisille ja erilaisille lapsille. Suuntaa-antavia laskelmia voidaan kuitenkin aina tehdä.
Pyykinpesuun kuluvassa rahassa täytyy huomioida sähkönkulutus, pesuaineet ja koneet. Todennäköisesti kotitaloudessa on jo valmiina pyykinpesukone, joten en ottanut laskelmissa huomioon koneen hankintahintaa tai kulumista.
Pyykinpesukone vie sähköä 0,6-1,8 kWh per kerta. Sähkön kokonaishinta on noin 0,21 €/kWh. Näin ollen sähkönkulutus per pesukerta on 0,13-0,38 euroa. Jos vaippapyykkiä tulee kaksi koneellista viikossa, on vuosikustannus 13,50-39,50 euroa. Vaippapyykkiä toki tulee pestyä yleensä vähintään kolmesti viikossa, mutta yleensä mukana peseytyy myös muuta pyykkiä. Näin ollen pesukertojen lisäys on keksimäärin kaksi koneellista viikossa. Vaippoja pestään 60-90 asteessa, joten kustannukset ovat todennäköisesti hintahaitarin yläpäässä.
Pyykinpesuaineita on todella monen hintaisia. Otetaan kuitenkin esimerkiksi Ecodoon pyykinpesujauhe, joka maksaa 14,45 € per 1,5 kiloa. Yhden pakkauksen luvataan riittävän jopa 50 pesukertaan. Kestovaippoja pestessä pesuainetta tulee käyttää säästeliäästi. Näin ollen kaksi pakettia riittäisi vuodessa vaippojen pesuun, jolloin kustannukset olisivat 28,90 €.
Vuoden aikana vaippojen pesukustannukset olisivat siis enintään 68,40 €. Tähän voidaan lisätä myös rumpukuivauksen käyttämä sähkö.
Kestovaippojen hankintahinta riippuu erityisesti siitä, ostaako vaipat käytettynä vai uusina. Etenkin pikkuvaippoja on joskus saatavilla jopa ilmaiseksi. Käytetyn vaipan kunto myös määrittää hintaa. Käytettynä vaippoja voi saada noin 2-10 euron hintaan. Uusien vaippojen hinta on keskimäärin 20 euron tuntumassa. Jos hankkii uusia vaippoja ja käyttää niitä vain vuoden ajan yhdellä lapsella, voi niiden jälleenmyyntihinnaksi jäädä hyvinkin puolet alkuperäisestä hinnasta.
Kestovaippoja ja imuja voi valmistaa myös itse uusio- tai kierrätysmateriaaleista. Itse ommeltujen vaippojen kustannukset jäänevät 2-20 euron hintahaitarin sisälle.
Kestovaippojen kuluissa vaikuttaa myös hankittavien vaippojen määrä ja käyttöaika. Usein pienimmät nb-vaipat jäävät pieniksi jo muutamassa kuukaudessa, kun taas S- tai M- kokoa tai one size -vaippoja voi käyttää useammankin vuoden. Tämä riippuu hyvin paljon lapsen kasvusta ja ruumiinrakenteesta. Laskelmissa olen ottanut huomioon, että samat vaipat menevät koko vuoden ajan ja vaippoja hankitaan 25 kappaletta. Kun vaippoja on yli kaksikymmentä, riittää niiden pesu noin kolmen päivän välein. Vähemmälläkin vaippamäärällä voi toki pärjätä.
Vuoden kestovaippojen hankintahinta on siis noin 50-500 euroa. Tähän kun lisää pesukustannukset ja vähentää mahdollisen jälleenmyyntiarvon saadaan tulokseksi 120-320 euron vuosikustannus kestovaipoille.
Tarkastellaan seuraavaksi kertakäyttövaippoja, joiden hinnat liikkuvat 14 sentistä 45 senttiin per kappale, jos isompia ja kalliimpia yövaippoja ei oteta huomioon. Edullisimpia ovat pienimmät teippivaipat ja kalliimpia isommat housuvaipat.
Kertakäyttövaippojen kustannuksiin vaikuttaa erityisesti vaippojen vaihtoväli. Paljon kakkaavalla vastasyntyneellä vaippoja saattaa mennä vuorokaudessa hyvinkin yli 10 kappaletta, kun taas pottaharjoittelun aloittanut taapero voi pärjätä muutamalla vaipalla. Laskelmaan valitsin vaippamääräksi viisi kappaletta vuorokaudessa. Näin ollen vaippoja kuluu vuodessa 1 825 kappaletta, jolloin hinta on 255,50-821,20 euroa.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että kestovaipat voivat tulla kertakäyttövaippoja kalliimmiksi, jos valitsee uudet kestovaipat ja vertaa niitä halvimpiin mahdollisiin kertakäyttövaippoihin. Toisaalta kertakäyttövaipoissa on vaikea päästä alle 200 euron vuosikustannuksiin, kun taas kestovaippojen kanssa se on hyvinkin mahdollista.
Entäpä jos perheeseen saadaan toinen lapsi? Katso taulukosta sarakkeet Kesto x 2 ja Kerta x 2.
Kestovaippoja käyttävä lapsi voi käyttää samoja vaippoja kuin isompi sisaruksensa. Tällöin ainoastaan pesukulut tuplaantuvat ja jälleenmyyntiarvo laskee noin puolella. Jos taas lapsella käytetään kertavaippoja, myös kulut kaksinkertaistuvat.
Toisen lapsen kohdalla kulut voivat siis olla kestovaippojen osalta 190-515 euroa ja kertavaippojen osalta 510-1640 euroa. Taas päästään siihen lopputulokseen, että kalleimmat kestovaipat voivat tulla hieman kalliimmiksi kuin halvimmat kertakäyttövaipat. Toisaalta edullisimpien kestovaippojen ja kalliimpien kertakäyttövaippojen välinen hintakuilu kasvaa kahdessa vuodessa jo 1 450 euroon.
Lisäys 10.4.2019
Omakotitaloasujilla kustannuksiin olisi laskettava myös vedenkulutus pyykinpesussa sekä roskisten tyhjentäminen. Roskisten tyhjennys voi maksaa eri määriä, esim. 11 euroa tai 4,50 euroa paikkakunnasta riippuen. Kertakäyttövaippojen myötä tyhjennyskertoja saattaa tulla vuodessa kymmenenkunta ylimääräistä.
Joillakin kestovaippojen hankintakulut ovat saattaneet olla vuodessa yli 500 euroa tai jopa 1500 euroa, jos vaippoja tulee ostaneeksi liikaa tai ostaa vääränmallisia vaippoja. Toki tällöin vaipat eivät myöskään kulu käytössä, joten niiden jälleenmyyntiarvo on hyvä.
Toisaalta moni on myös päässyt huomattavasti halvemmalla. Muutama vanhempi kertoi, että he onnistuivat saamaan lähes kaikki vaipat ilmaiseksi ystäviltä ja sukulaisilta. Eräs vanhempi oli merkinnyt kaikki hankinnat ja myynnit Excel-taulukkoon: kahden lapsen vaippojen hankintakulut yhteensä 300 euroa, joista saatiin jälleenmyynnillä 100 euroa takaisin. Kommentteihin tuli myös laskelmia siitä, että lapsen kaikki vaipat on saatu 150-200 eurolla tai 70 eurolla.
Lue lisää:
Vaippavinkkejä pihistelijälle
Esittelyssä Royalkestot – kotimaisia kestotuotteita yli 10 vuoden kokemuksella
Esittelyssä SuperJellona – kestovaippoja ja uudenlaiset harkkahousut
3 Responses
Mielenkiintoinen aihe ja tällaiset laskelmat tuovat aina konkretiaa keskusteluihin. Pari havaintoa tein tästä laskelmasta: Pesuaineena on käytetty merkittävän kallista pesuainetta. Pesuaineen merkitys kokonaisuuteen on toki pieni, mutta tässä tapauksessa se ratkaisee myöhemmin tehdyn johtopäätöksen. Jos pesuaineena käytettäisiin erimerkiksi yleisesti kaupoista saatavaa Erisanin pesunestettä (1,6 l plo n. 6-7 e, 45 pesua), http://erisan.fi/tuote/pyykinpesuneste/ sadan pesun kustannus olisi noin 15 euroa eli karkeasti puolet laskelmassa käytetystä.
Tästä seuraa se, että lopullisessa laskelmassa ja viimeisessä kappaleessa tehty vertailu kalleimpien kestovaippojen ja halvimpien kertavaippojen välillä kahdella lapsella ei enää olekaan noin, vaan kestovaippojen laskennallinen kustannus jää 501 euroon ja vaaka kääntyy toisinpäin.
Tämä pyykinpesuaineiden hintaero ei kuitenkaan ole olennaisin havainto laskelmasta, vaan poimin sen selventämään pointtiani: hyvin karkeasti arvioiduilla lähtötiedoilla laskettuja lopputuloksia ei kannata vertailla tarkasti. Suuruusluokkaa ne kertovat, mutta johtopäätöksissä kannattaa olla varovainen. Tässäkin tapauksessa verrattavien lukujen ero on pienempi kuin lähtötietoihin sisältyvä virhemarginaali.
Sen sijaan oman ”suunnitelmansa” tai budjettinsa jokainen pystyy laskemaan melko tarkasti, jos valitsee laskentaan sellaiset luvut, joita tietäisi käyttävänsä, oman pesuaineen hinta, oman sähkälaskun luvut, omien vaippojen hankintahinta, kertavaippojen hinta ostopaikassa jne… Tällaiseen laskelmaan saa hyvin pohjaa ja innostusta tästä blogitekstistä!
Kaikkiaan mielestäni osuvin ”totuus” on ollut joskus vuosia sitten Kestovaippayhdistyksen lehdessä: Kestovaippoja käyttämällä voi säästää satoja euroja – jotka voi sitten käyttää niihin ihaniin kestovaippoihin!
Ihan totta joka sana! <3
Tässä vaippojen hinnaksi on arvioitu n. 20€ uusi vaippa. Imujen hintahaarukka sen sijaan puuttuu kokonaan. Runsaasti pissaavalla ja nopeasti kasvavalla lapsella yksi imusetti per vaippa, ja mahdollisesti 6-8kpl hitaasti kuivuvia yövaippoja ym. lisää hintaa noin 20€ per ”keskimääräinen vaippa”. Taulukossa on 25 vaippaa, mutta lapsellahan voi hyvin olla eri vaipat pikkuvauvana, ja kaikki eivät istu yhdenkoon vaippoihin joten vaipat pitää kierrättää tai säilöä ja ostaa ja myydä kun vaipan koko vaihtuu M- ja L-vaippoihin, ja XL on koko, jota käytettynä on vähän. Tottakai paljon pissaavalla ja usein kakkaavalla kertakäyttövaippoja menee päivässä 20-30kpl vastasyntyneenä, 10-15kpl vauvana ja 10kpl taaperona, ja ei ne halvimmat kertikset ole edes vaihtoehto vaan pitää olla kalliimmat. Kestovaippojen jälleenmyyntihintaa ei saa pois vasta kun vaipoista päästään eroon, niin sillä tavalla se ei irrota rahaa kotitalouteen juuri silloin kun vaippoja käytetään.
Hutiostoksia voi tehdä myös kirpputorin 2-3€ vaipoista, ja niiden jälleenmyyntiarvo voi olla lähellä nollaa tai joutuu antamaan pois, koska jälleenmyynnin markkinat ovat hyvinkin ostajan markkinat. Saako vaippoja ylipäätään myytyä eteenpäin ei tällä hetkellä ole mikään selviö. Hyväkuntoiset 20€ vaipat ja 20€ imut ja 30€ yövaippa kyllä yleensä menevät kaupaksi kohtalaisen mielekkäällä katteella, mutta niitä euron-kahden vaippoja voi olla vaikeampi saada kiertoon uudelleen. Käytettyjen ostoa rajoittaa se, jos markkinoilla ei liiku sopivia malleja ja ainut vaihtoehto on ostaa uutena tai ommella kotona, jolloin materiaalit voivat olla aika kalliit eri vaippojen osineen, ja pitää olla koneet. Esim. muovi ja bambu kuluttavat saumuria ja ompelukonetta tosi paljon muihin kankaisiin verrattuna.
Kuitenkin kestoja käytän ja harrastan muista syistä ja koska se on mukavaa, laadukasta, kätevää ja pidän pyykinpesusta sekä tekstiileistä. Olisi kuitenkin tärkeää tehdä osviittaa antava taulukko, mitä vaippakaapissa yleisimmin on, esim. 25 taskuvaippaa tai 25 sisävaippaa plus kuoria, eri kokoja, muutamat yövaipat ja lisäksi villahousuja vaikka ulos. 25kpl vaipan eri osia á20€ ei ole käytännöllinen määrä. Imujakin saa olla enemmän kuin vaippoja. Päiväkotivaipat, pyykkipussit ja sen sellaiset puuttuvat taulukosta.
Kertakäyttövaipoistakin puuttuu taulukosta se, että hintaan pitää lisätä ylimääräisiä kauppakäyntejä, mahdolliset bussi- tai bensakulut, ja se, että muita ruokaostoksia ja kodin ostoksia ei mahdu samalla reissulla yhtä paljon kuin mahtuisi ilman vaippapaketteja. Tämä lisää kaupassa käyntiä ja matkakuluja ja heräteostoja, noiden roska- ja jätekulujen lisäksi, ja juuri se vähennetty kaappitila joka pakottaa käymään useammin ostoksilla, puuttuu laskelmasta eli kertiksetkin voi käytännössä maksaa enemmän. Päiväkotivaipat lisänä, eli sama varasto tuplana sekä kotona että päiväkodissa sitoo pääomaa tuplana yhtä aikaa.