Teksti ja kuvat: Katja Onkila-Kinnunen
Tässä blogikirjoituksessa on vertailtu kestovaipan ja kertakäyttövaipan kustannuksia.
Testitilanne: Puoli vuotta yövaipatusta noin 18-19 kiloisella 4-5-vuotiaalla. Pissamäärät kohtuullisia ja käy iltayöstä pissalla: imukapasiteetti ei siis tule vastaan. Käyttökertoja kertyy siis puolessa vuodessa (26 viikon aikana) keskimäärin 52, jos oletetaan vaipan olevan käytössä kahdesti viikossa. Alla esimerkkinä kolme eri tosielämässä testattua vaippakombinaatioita.
Sienet ja siilit: XL-koon kiinteäimuinen etutarrallinen tasku (7€), one size-vaipan ekstrapitkä mikrokuitubambufoteeimu (kaverilta vaipan mukana ostettaessa, arvioidaan arvoksi noin 5€) sekä hamppusekoitetasku kirpputorilta 0,50€, kuluineen yhteensä siis 12,50€.
XL-koon vuoritettu tasku etuneppareilla 12€, täytteenä paksu mikrokuituimu kaverilta (ilmainen) sekä uutena ostettu hamppupuuvillataitto (arvio kuluineen 5€), yhteensä 17€.
XL-koon yö-AIO uusi (mutta fb-kirpparilta) irrotettavine imuläppineen postikuluineen 16€.
Pesukulut: Veden osalta 30€/6kk kahden kestoilevan lapsen reiluhkossa vaippakierrossa. Veden kustannukset perustuvat vesiennakoihin ja tasauksiin, joissa pitkään tasauslaskusta maksettiin palautusta. Esikoisen yökestoilu oli tauolla kuopuksen vauvavuoden ajan. Yökuivuuden antaessa odotuttaa itseään yökestoilu aloitettiin uudelleen ja sen ensimmäisen puolen vuoden jälkeen tuli tasauksessa maksettavaksi ensi kertaa n. 30€.( Varmuutta ei toki ole, onko tässä mukana esimerksiksi lisääntynyt astianpesukoneen käyttö. Ajanjaksona perheen isä oli päivätyössä arkisin (ei lounastanut kotona) ja perheen esikoinen oli päivähoidossa 2 päivää/vko. Hoitovapaalla oleva äiti ja taapero ruokailivat pääasiassa kotona)
Samankokoisen lapsen kertakäyttövaippojen vertailu (kertavaippojen kokovastaavuudet 6-7): Housuvaipat 0,25€-0,59€ kappale, teippivaipat 0,28€ kappale. 100 housuvaippaa saa siis keskimäärin 25-59€ hintaan, kun taas teippivaippojen voidaaan katsoa maksavan 25-30€. Tällä vaipattaa vain reilut 3 kk, joten summan voi kertoa liki kahdella. Yhtiömuotoisessa asumisessa suoria kustannuksia ei (ison yö)vaipattamisesta tule, vaikkakin sekajäteastia täyttyy nopeammin. Vaippoihin menee silti puolessa vuodessa 50-120€, eikä sitä saa koskaan takaisin. Suurin osa kastuneista päätyy Suomessa nimenomaan sekajätteeksi, mutta onneksi kuivan vaipan voi siirtää odottamaan seuraavaa yötä.
46 eurolla saa yökäyttöön kolme vaippaa imuineen. Sillä pärjää, jos pesee pyykkiä joka toinen päivä ja kuivuminen on nopeaa. Lisäksi voidaan laskea pesukustannukiksi yllä mainittu 30€ puolta vuotta kohden, joten lasku on noin 76€. Vaipoista imuineen on odotettavissa jonkilaista jäännösarvoa (uutena ostetusta merkkivaipasta enemmän). Pesukulujen arviointi on vaikeaa: osa lakanapyykistä olisi taatusti tullut huuhdeltavaksi, vaikkei taloudessa olisi ollut minkäänlaisia kestovaippoja. Meillä toisaalta kuopuksen vaipat olisi pesty joka tapauksessa ja esikoisen siis siinä mukana.
Minna Myöhäisen tarina
(Minna Myöhäisen perhe on karkea yleistys Kestovaippayhdistyksen kirppis ja tuki Facebook-ryhmässä 4.-5.2.2015 tehdyn keskustelunavauksen kommenteista)
Minna Myöhäisen lapsen kestovaipatus alkoi vasta nuoremman lapsen kohdalla. Vauva oli aloitusvaiheessa 4-6 kuukauden ikäinen ja kiinteisiin ruokiin tutustuminen oli jo alkanut. Maitokakkavaiheessa käytettiin suosiolla kertakäyttövaippoja. Minna motivoitui kestoiluun lähipiirin (puoli)ilmaisten vaippalöytöjen, vertaistuen ja oman tietotaidon lisääntymisen myötä. Myöhäisten perheessä kestovaippailu ei koskaan ollut vauva-arjen suuria valintakysymyksiä, eikä siitä kehkeytynytkään pysyvää täyskestoilua. Yövaipatus on perheessä ennemminkin poikkeus kuin sääntö. Toisaalta nuoremmat sisarukset ovat sittemmin kaikki ainakin osittaiskestoilleet. Minna mainitsee jätemäärän vähentymisen olevan tärkein syy kestovaippojen käytölle. Myöhäisten kaltaisia perheitä on maassamme arvioitua enemmän ja heitä tuntuu yhdistävän tyytyväisyys omiin vaippavalintoihin. Kertakäyttövaippojen osittaiskäyttöä ei pidetä ongelmana eikä niiden käyttämisestä esim. kodin ulkopuolella podeta huonoa omatuntoa.
